Pian jo pari viikkoa meillä on asustanut yksi ihana 3-vuotias. Meidän esikoinen, meidän muru, josta pian tulee isosisko. Uskomatonta, että siitä tosiaan on kulunut jo kolme vuotta kun tuo päivänpaiste tuli ja mullisti meidän koko siihenastisen elämän. Päivääkään en kyllä vaihtaisi, vaikka joka päivä ei olekaan yhtä ruusuilla tanssimmista.  Saadaan olla mielettömän kiitollisia, että Mila on juuri meidän tytär, hän on jo nyt opettanut meille niin paljon ja antanut elämälle jotain niin suurta.

 Mila on ihan älyttömän positiivinen tyyppi pääpiirteittäin, löytyy vallaton huumorintaju ja älytön mielikuvitus. Sen lisäksi nyt kun ikää on jo kolme, alkaa tempperamentti ja oma tahtokin nostaa ihan eri tavalla päätään. Meillä nimittäin vierailee nykyään päivittäin yksi maailmanluokan drama queen. Uhma on tänä keväänä ja alkukesästä pistänyt meidät vanhemmat välillä kunnolla helisemään. Hetken päästä kiukkuraivareista sitten taas tyttö tulee jo hymysuin suukottamaan ja halimaan, niin eihän siinä voi kun hymyillä ja kaapata syliin. Oikeastaan on ollut myös ihana huomata, että niin kovin herkkä tyttö on oppinut iän myötä myös pitämään puoliaan ja sellaista hyvää tulisuutta ja luonnetta on alkanut kasvaa. Sillä ilman sitä ei tässä maailmassa pärjää. Kuitenkin älyttömän ylpeä saa olla siitä, miten empaattinen ja lempeä pieni Mila on. Hänessä on saanut  huomata niin monia luonteenpiirteitä jo, mitä ollaan lapsellemme toivottukin.  Meidän 3veen lempitouhuja on just nyt piirtäminen, tanssiminen, lukeminen, maalaaminen, uiminen, potkupyöräily, mökkeily ja pelien pelaaaminen. Hänen lempiruokaansa on pinaattiletut, jauhelihakeitto, savulohi, hampurilainen ja kanapasta. Herkuista kun puhutaan niin ekana tulee mieleen jäätelö, vesimeloni ja karkkipäivän karkit. Mila rakastaa äitiä, isiä, pikkuveljeä, mummeja ja pappoja ja luettelee samaan litaniaan myös kaikki sedät, enot ja tädin. Kummit on rakkaita myös, samoin päiväkodin kaverit ja muut kaverit. Telkkarista hän mieluiten katsoo Ryhmä Hauta, Frozenia tai Netlixin elokuvaa. Lempparivaatteita on shortsit ja mekot. Lempilaulu on Ihhahaa, Popinin Boom kah ja Antti Tuiskun Keinutaan. Mila osaa myös laskea yhdestä viiteen, kutosesta kymppiin numerotkin tulee, mutta järjestys on vielä vähän hakusessa. Kesällä Mila haluaa mennä ainakin Muumimaailmaan, äidin, isin ja pikkuveljen kanssa Hoploppiin ja mökille uimaan – ehkäpä nämä pienen 3-vuotiaan toiveet on ihan pakko toteuttaa vielä tänä kesänä!

Tuolla omassa huoneessaan meidän kolmevuotias tuhisee nyt toista yötään putkeen. Askelia isosiskoksi otetaan nyt lujaa, sillä ihan spontaanisti eilen ehdotin Milalle, että mitä jos tänään nukuttaisiin ekaa kertaa omassa huoneessa ja pedattaisiin isojen tyttöjen sänky vihdoin. Siitähän tämä niin isotyttö vähän yllättäen innostuikin ja eka yö sujuikin ihan loistavasti. Aamulla Mila tepsutteli meidän makkaariin tomerana herättämään mua puhkuen ylpeyttä. Ensimmäinen yö omassa huoneessa oli takana ja se jos joku oli aika hieno ja iso juttu meidän perheessä. Kyllä siinä silmäkulma kostui, sillä yö oli selkeästi ollut äidille vaikeampi kuin kolmevuotiaalle – hän on olevinaan jo niin iso, mutta silti ikuisesti meidän pieni. ♥

Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa JA Instagramissa + Snapchat: @essipieces.

Tags : juhlat&tapahtumat, kehitys&kasvu, lapsijutut