Vanhempien oma-aika, sitä tarvii meistä jokainen ja se on oikeesti tosi tärkee juttu. Monet meistä sitä kuitenkin vähättelee, ettei sitä muka tarvitse tai että se ei ole hyväksi lapselle olla erossa vanhemmistaan. Ei tietenkään ole, jos kyse on pitkistä ajoista tai siitä että vanhemmat ovat lietsussa joka viikonloppu, niin että se on pois perheen yhteisestä ajasta jatkuvasti. Välillä on kuitenkin hyvä saada pieniä irtiottoja siihen normi arkeen ja keskittyä välillä vain ja ainoastaan itseensä. Näin jaksaa olla entistä parempi äiti tai isi, ja myös puoliso.
Nyt on meidän isin vuoro, ja Niko on todellakin lomansa ansainnut. Töitä hän on paiskinut niska limassa ja sen lisäksi jaksanut olla kotona avuksi, läsnä arjessa ja ihanan osallistuva isä. Mä oon tosi iloinen että Niko pääsee reissuun, mutta tietysti näin mun ja Milan näkökulmasta lomakohteen olisi voinut valita vähän lähempääkin. Thaimaa kuitenkin on lähestulkoon maailman toisella puolen.
Muutama kuukausi sitten Niko tuli koiranpentuilmeen kera kysymään multa olisiko OK jos hän lähtisi veljeskatraansa kanssa reissuun. Muut olivat reissun jo varanneet kahdeksi viikoksi Thaimaahan. Ensin multa tuli vaistomainen ei tuu kuuloonkaan-vastaus. Parin viikon ryyppyreissut poikaporukan kera ei vaan oo enää perheellisten juttuja mun mielestä. Hetken asiaa mietittyäni ajattelin kuitenkin etten voi olla niin inhottava akka että kieltäisin reissun kokonaan. Kyse on kuitenkin ehkä viimeisestä poikienreissusta niin että kaikki veljekset pääsevät matkaan mukaan. Ei Niko voi olla ainut joka missaa reissun. Päädyttiin sitten kompromissiin, 8päivää pärjätään ehkä just ja just ilman isiä. Kaupan päälle sovittiin vielä, että keväällä lähdetään ennen Milan 2v-synttäreitä etelään perheen kesken niin että myös me päästään lämpöön. Ei huono diili ollenkaan! Vai mitä ootte mieltä?
Ylihuomenna se sitten koittaa, isi hyppää Finskin kyytiin ja mun yh-viikko starttaa. Kieltämättä vähän jänskättää miten viikko meillä menee ihan kaksin ja kuinka Mila reagoi kun isi ei illan tullen saavukkaan kotiin töistä. Onneksi kyseessä on vain viikko, pidempi aika ei olisi kyllä ollut kivaa kenellekään. Niko miettii jo nyt kuinka viimeisinä lomapäivinä ikävä voi olla jo raastavan kova. Vahvasti veikkaan että isin palatessa reissusta on koko perheellä kosteat silmäkulmat, sillä tätä ennen ollaan oltu max. yö erossa toisistamme.
Myös mulla on pieni irtiotto tiedossa ensi viikolle. Viikon päästä perjantaina Mila pääsee toista kertaa elämässään mummilaan yökylään. Meillä on nimittäin tyttöporukan pikkujouluristeily varattu perjantaiksi ja laiva lähtee illalla Helsingistä. Ihanaa saada pieni miniloma myös itse ennen joulun kiireitä. Samalla reissulla haen sitten Nikon Helsinki-Vantaalta ja lauantaina ollaan illalla taas koko perhe koossa. Aika jännä viikko tulossa siis kaikin puolin, onneksi meillä on paljon kivaa ohjelmaa keksitty ettei aika käy pitkäksi!
Mitäs mieltä siellä ollaan aiheesta? Saako vanhemmat heittää vielä omia reissujaan vai matkusteletteko vain perheen kesken? Entä onko muilla kokemusta tälläsestä tilanteesta että isi ois lähtenyt reissuun useammaksi päiväksi, miten lapsi on tähän reagoinut? Olis tosi kiva kuulla millasia reaktioita voi olla odotettavissa pikkumimmiltä.
Tags : matkailu & reissut, parisuhde, perhe
Moi!
Meillä on noin Milan ikäinen poika, ja meillä isi tekee välillä reissuhommia ja joutuu olemaan 3-8 yötä poissa kotoa. Ne viikot ovat raskaita, mutta toisaalta myös opettavaisia! Isän on joka kerta vaikea lähteä, ja oviaukossa aina koko perhe kyynelehtii..
Mun vinkkejä näihin viikkoihiin:
– Selitä lapselle, mitä tapahtuu. Noin pieni ymmärtää jo yllättävän hyvin. Kerro, että isä lähtee kauas lentokoneella, mutta tulee takaisin muutaman yön päästä. Muista usein mainita, että äiti on sun kanssasi kotona ja meillä on kaksin tosi kivaa!
– Keksi paljon ohjelmaa päiviin! Nähdää ystäviä ja sukulaisia, harrastakaa, ulkoilkaa, käykää kaupoilla. Päivät kuluvat paremmin ja lapsi ei ”ehdi” ikävöimään samalla tavalla kuin kotona nyhvätessä.
– Tehkää lisäksi jotain ekstrakivaa, herkutelkaa vaikka tai käykää Hoplopissa tms. 🙂
– Katsokaa valokuvia isästä ja puhukaa isästä, mutta koita olla ns. ”lisäämättä” ikävää.
– Ole itse reipas, niin lapsikin on! 🙂
Tsemppiä yh-viikkoon, hyvin se menee!
Kiitos Sirunen hyvistä neuvoista ja vinkeistä, tulevat tarpeen ! Eiköhän me näillä pärjätä kun pidetään itsemme liikenteessä, viikko on tosiaan loppupeleissä lyhyt aika <3
Meillä isi oli vuosi sitten kuukauden verran pois kotoa koulutuksessa, tosin viikonlopuiksi tuli onneksi kotiin. Tyttö oli silloin vasta juuri täyttänyt 1kk kun jäätiin kaksin, joten ehkä sitä ei voi verrata teidän tilanteeseen 🙂 Mutta kyllä te pärjäätte, jos minäkin pärjäsin pienen refluksivauvan, kolmen isohkon koiran ja kissan kanssa!
Kyllä varmasti pärjätään, mutta jotenkin se on vaan silti vaikea toinen päästää ja olla erossa.. 🙂 Kyllä tää viikko menee vaikka päällä seisten!
Toki myös oma aika on tärkeää, vaikka on perhettä. Hulluksi ainakin itse tulisin, jos ei pääsis välillä tuulettumaan, mutta en ehkä äitinä raaskis nuin pitkää aikaa olla vielä erossa. Mullakin on suunnitteilla pikkujouluristeily tyttöporukan kanssa ja myös mun miehellä on samat suunnitelmat poikien kanssa, eli tasapuolisesti omaa aikaa molemmille. Suunnitteilla on myös ens keväänä 2pv kaupunkiloma KAHDESTAAN, jos raaskitaan ihan niin pitkäksi aikaa jättää typy hoitoon. Mutta jotain kivaa kahdestaankin kyllä pitää aina välillä keksiä, ettei se parisuhde ihan unohdu 🙂
Joo en mäkään viikkoa osais olla todellakaan erossa, ehkä sit kun lapset on jotain kouluikäsiä 😀 tai ei välttistä sillonkaan.. mut joo ehkä se isällä on vähän helpompi kuitenkin, ne on miehiä kuitenkin… 😀 Oi toi kaupunkiloma kuulosta I H A N A L T A <3 Toivottavasti pääsette!! Me kans ajateltiin joululomalla pitää sellanen parisuhdeilta että Mila pääsee mummilaan ja me saadaan käydä ulkona syömässä ja nautiskella ilta ja nukkua aamulla pitkään 🙂
Musta on hienoa että luotat Nikoon niin paljon, että hän voi mennä myös poikien kanssa reissuun=) Itsekin haluan olla miehelleni reilu ja jos hän haluaa mennä niin voi mennä, tietty jos on jotain todella tärkeää menoa samalle ajalle, niin asiasta pitää tietty keskustella=) Pitäähän molemmilla myös olla sitä omaa aikaa ja sitten kun on vähän aikaa ollut erossa, niin arvostaa taas yhdessä oloa taas entistä enemmän!!=)
Meillä luottamus on 110%, ainut vaan että tietty vähän pelottaa ettei siellä satu mitään. 🙂 Nimenomaan, reiluus pitää olla tasapuolista näissä asioissa ja kyllä Niko päästäis mutkin reissuun jos haluaisin lähteä tyttöjen kanssa. Todellakin, sen taas huomaa paljon paremmin kuinka arvokas se toinen siinä vieressä on jakamassa arkea <3
Hei meillä ihan sama tilanne tammikuussa! Mies lähtee reiluksi viikoksi Abu Dhabiin! Ja samoilla linjoilla oon että vaikka en heti niin innoissaan ollutkaan.. Niin en halua rajoittaa mieheni elämää ja elämyksiä kuitenkaan,ja sain itsekkin mieheltä lahjaksi pitkän viikonlopun Barcelonaan,käytettäväksi kun haluan tyttökaverin kanssa niin enkai mä voi toiseltakaan kieltää.ja sitäpaitsi matkustaminen on ihan parasta!sitä pitää harrastaa mahdollisimman paljon!
Hyvin me pärjätään! Miksei,vaikka itsekkin mietin miten jaksaa ja suunnitelin jo mummolaan menoa
Jee, huippua me pärjäävät mamit ! 😀 wau, mullekin ois kelvannut tuo Barcelona, ihanaa pääset nauttimaan <3 Niinpä, mä niin ootan meidän kevään reissua, en oo aikoihin päässyt Ruotsia pidemmälle!
Tää ei näköjään julkaissut koko viestiä,siitä videosta että ihana toi sun murre :)) ootte kyllä söpöjä! Ja hyvin te pärjäätte! Paljon vaan ohjelmaa! Mä tosiaan mietin että meen mummolaan siksi ajaksi,heh,pääsee helpommalla! Ja keväällä pääsette yhdessä lämpimään!
Meillä isimies joutui kesällä reissuhommiin ja oli ma-to poissa kotoa parin kuukauden ajan. Poika (alle 1v) ikävöi isiä tosi paljon ja yöt oli sillon tosi katkonaisia ja itkuisia. Ja ihan kun poika olisi aina välillä käytyt eteisessä kurkkimassa että tulisko isi jo. Mutta voi sitä ilon ja onnen määrää mikä pojasta huokui kun isi aina torstai iltana tuli kotiin <3 Neuvona voisin antaa että älä turhaan stressaa ja keksikää kaikkea kivaa tekemistä niin aika kuluu nopeammin. Äkkiä se 8 pv kuitenkin menee 🙂 Ite stressasin aluksi et miten poika pärjää kun ei ole ollut erossa 1 yötä enempää. Mut me selvittiin siitä ja nyt on reissuhommat onneksi ohi! Kyllä tollasten lyhyidenkin yh-jaksojen jälkeen arvostaa ihan eritavalla sitä, että meitä on täällä kaksi vanhempaa pyörittämässä arkea. Oikeen kivaa yh-viikkoa sulle ja Milalle, hyvin se menee 🙂 Ja Nikolle tietysti hauskaa reissua, vaikka ikävä vaivaakin!
Kiitos neuvoista ja kokemuksista, tulivat tarpeen <3 kyllä me täällä viikko sinnitellään tavalla tai toisella ja paljon tekemistä ollaankin keksitty koko viikoksi! Vähän Mila on ollut tänään itkuinen kun isi ei ollut iltapuuhissa mukana. Tää kaikki kuitenkin unohtuu sit kun Niko tulee takaisin, sitä hetkeä ootellessa 🙂
Minusta vanhemmat saavat reissata, kunhan eivät joka viikonloppu ole poissa lapsen elämästä. Toki perheenäkin reissaamisessa on oma ihanuutensa, mutta se on myös raskasta ja hieman haastavaa, kun pitää ottaa lapsen kannalta monta asiaa huomioon.
Mukava kun Niko pääsee reissuun ja sinäkin saat oman miniloman! 🙂 Hauskaa reissua molemmille! 😉
Näin mäkin sen ajattelen 🙂 Kiitos Selina <3 eiköhän meidän molempien reissut oo oikein onnistuneet!
Kiva juttu että Niko lähtee reissuun, hienoja kokemuksia ja nauttii taas kotiin palattuaan erilailla arjesta 🙂 Mulle ei tulis mieleenkään kieltää avomiestä reissaamasta, ollaan nyt oltu n. 7 vuotta kimpassa ja ollaan kumpikin reissattu silloin tällöin yksinään kavereiden kanssa tai perheenä 🙂 Se on mukavaa vaihtelua ja piristää arkea kovasti, myös pieni ikävöinti ja ”ero” on ollut hyväksi, muistaa taas kuinka paljon toisesta oikeeti välittääkään ja kuinka ihanaa on se kun toinen tulee kotiin. <3 Tsemppiä kovasti viikkoon, pärjäät varmasti ja isi pääsee tuulettamaan aivojaan 🙂 Nautinnollista jouluodotusta!
Sitä mä ehkä ootankin eniten, että nyt kun ollaan ekaa kertaa erossa edes vähän pidempään niin on toisaalta ihana päästä vähän ikävöimään toista <3 Kiitos Eve ja samoin sinne, ihanaa joulun aikaa 🙂
Meillä myös isi joutuu olemaan työn takia ulkomailla viikonkin, ja kun isi sitten tulee reissusta kotiin, voi sitä riemun määrää 🙂
Voin vaan kuvitella, ihana päästä näkemään meilläkin ekaa kertaa se kohtaaminen <3
Meillä isi lähti Karibian neitsytsaarille reilu vuos sitten, neidin ollessa 5 kk. Reissu kesti 2 viikkoa.. Kyllähän siinä ajassa ehti ikävä tulla, mutta äkkiä se menee 🙂
Eiköhän se mene, kiitos rohkaisusta :))
Tottakai sas. Miettikääpä niitä perheitä,missä jompikumpi vanhempi on työn vuoksi jopa 2 vk pois kotoa ja taas seuraavat 2 vk kotona perheen kans. Eli saa ja pitääki reissata jos mahkut siihen on 🙂 lomilla on mukavaa perheen kans reissata,esim.kesällä 🙂 me ollaan vaan kotosuomessa reissattu,ei viel kertaakaan ulkomailla.
Näinpä, ja nää jututhan on aikalailla tottumiskysymyksiä. Jos oltais enemmän erossa useammin niin kyllähän siihen tottuis 🙂
Hyvältä kuulostaa! 🙂 Meillä on vielä tosi erilainen tilanne kun vauva on vasta 3kk ja ei huoli pakkasesta maitoa, ehkä sitten vuoden päästä pääsen yöksi pois kotoa! Vielä ei itsellä edes ole halua olla pois vauvan luota niin suorastaan loukkaannuin kun mies lähti pikkujouluihin :D:D hetken kun asiaa ajattelin niin eihän miulla ollut mitään syytä suuttua… Mies kuitenkin hoitaa imetystä lukuunottamatta paljon meidän poikaa, tekee pyytämättä kotityöt Ym. Silti ne päivät kun mies tulee vasta myöhään illalla kotiin tuntuu loputtoman pitkiltä…
Meillä Mila oli ekaa kertaa yön mummilassa vuoden ikäsenä ja sitä ennen olin pari kertaa käynyt tuulettumassa niin että lähdin kotoa Milan nukkumaan mennessä ja aamulla olin taas kotona. Meillä tosin Mila huoli pullosta maitoa joten sen takia nuo mun yöjuoksut onnistui 🙂 Hahah pistät vaan hormoonien piikkiin, niin mäkin tein varmaan ekat puol vuotta synnytyksen jälkeen kaikista omista kiukkuiluista 😉
Itse olen ollut miltei koko tämän vuoden ”yh”, kun aviomieheni on ollut töissä Keski-Euroopassa. Muutaman kerran on käynyt kotona tuona aikana. On ollut kieltämättä enemmän kuin rankkaa, joten viikon vierähtämistä tuskin huomaatkaan 🙂