Viikko sitten kävin ystävälläni ripsihuollossa, ja tuosta hemmotteluhetkestä starttasi myös vihdoin kunnolla mun hyvinvointiprojekti. Höpöteltiin tuttuun tapaan Mariamin kanssa ummet ja lammet, mutta usein aiheet eksyy hyvinvointiin ja treenaamiseen. Noelin syntymän jälkeen mulla on ollut koko ajan kova polte päästä kiinni niihin hyviin elämäntapoihin. Väsymys on kuitenkin toiminut hyvänä tekosyynä tähän asti, ettei ole vaan saanut yksinkertaisesti itseä niskasta kiinni. Sokerikoukku on ollut liian vahva vastus pahimpina väsymyksen hetkinä, mutta eihän se ole kuin hetken helpotus ja herkkuhetken jälkeen olo on entistäkin väsyneempi ja huonompi. Huollon aikana sanoin sitten Mallulle, että nyt ei auta mutinat ja tekosyyt, vaan projekti startataan pesäerolla sokeriin. Herkkulakkoa niin pitkään, että viimeiset raskauskilot on poissa. Ja niinhän se on, että dreams don´t work unless you DO!
Nyt uskallan jo jotain tänne blogiinkin kirjoittaa, sillä se pahin, eli eka viikonloppu ilman herkunherkkua ja koko eka viikko ilmans sokeria (joka on aina se pahin) on nyt selätetty. Olo on jo huomattavasti parempi ja virkeämpi. Vettä tulee juotua kolme litraa päivässä, ruokarytmi alkaa olla kunnossa, herkut poissa ja nukkumaankin menen useana iltana ennen puoltayötä, joten suunta on oikea. Viime viikkoon sain mahdutettua jo pari treeniäkin – ja salille on aikomus uskaltautua parin viikon sisään ekaa kertaa. Kotitreenejä ja vaunulenkkejä oon tehnyt kyllä jo pitkään vaihtelevasti, mutta nyt lenkkien lisäksi viikkoon mahdutetaan kolme lihaskuntoharjoitusta ja liikunnasta tehdään säännöllistä. Niin ja hei ehkä isoin steppi on se, että ekaa kertaa kahden raskauden jälkeen mä meen huomenna HIEROJALLE! …arvatkaa vaan kuinka pelottaa, millaista kärsimystä se tulee olemaan kun näitä tiiliskivihartioita aletaan availemaan…
Pienin askelin tästä aletaan siis rakentamaan taas fyysisesti paremmin voivaa tyyppiä. Kilo kerrallaan, lihas kerrallaan ja ateria kerrallaan. Ennen kaikkea päivä kerrallaan. Haluan taas tuon yllä olevan kuvan fiiliksen ja olon. Olla tyytyväinen peilikuvaan, oloon, vireystilaan ja jaksamiseen! Nyt ollaan hyvässä alussa, joten ei irroteta otetta härän sarvista vaan tiukennetaan sitä entisestään.
Kuinka moni siellä on aloittanut nyt vuoden alussa herkkulakon tai muuten vaan kiinnittänyt extrana huomiota omiin elämäntapoihin? Entä kiinnostaako teitä kuulla miten homma tulee etenemään ja postaukset tästä projektista?
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : hyvinvointiprojekti, oma elämä
Hei! Minua kyllä kiinnostaa ja ois kiva saada postausta teidän ruokailusta etenkin mitä itse syöt niin tämän projektin myötä. Itsellä tuntuu olevan niin hankalaa päästä aloittamaan samaa projektia.
Hei kiva juttu! Voisinkin tehdä sellaisen koonti postauksen vaikka ensi viikolla, että otan jokaisesta ateriasta kuvan tai ainakin suurimmasta osasta 🙂 Ruokapäiväkirja siis käytännössa, siinä näkisi itsekin aika konkreettisesti mitä kaikkea tulee laitettua suuhun. Tsempit sinne, vaikein on aloittaminen, mutta kun sen saa tehtyä niin fiilis nousee kyllä nopeaa!
Jep olisi kiva seurata muutosta parempaan lähtötilanteesta alkaen. Tosin olen hieman sitä mieltä että hyvä kunto ja hyvät elämäntavat ei ole projekti, kysymyshän on pysyvästä muutoksesta… 🙂 Tai ainakin pitäisi olla. Joten urheilusta ja hyvin syömisestä on ehkä vähän turhaa puhua projektina.
Olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa olet useamman kerran aloittanut vastaavan ”projektin” vaikka pointtina varmaan olisi että näitä ei tarvittaisi ja hyvä olo ja fiilis omassa kropassa olisi ihan normaali osa elämää…? Toki luonnollisesti liikunnan määrää ja kehon kiinteys voi vähän vaihdella kuukaudesta toiseen mutta jos perusta on kunnossa niin äkkiäkös siihen hyvään fiilikseen palaa ilman suureellista projektia.
Oletko ajatellut ottaa mitään uutta keinovalikoimaa käyttöön tällä kertaa? Mielenkiinnolla siis kyllä lukisin raporttia tiestäsi kohti parempaa filistä. 🙂
Joo oon kyllä samaa mieltä. En vaan oikein löytänyt parempaa sanaa kuvaamaan tätä uutta elämätapamuutoksen tavoittelua, joten menköön nyt kuitenkin projektina, vaikka tavoite on oppia elämään paremmin koko loppuelämä 🙂
Liikkumattoman raskauden ja nyt ensimmäisten vauvakuukausien jälkeen tää on kyllä kaikkea muuta kuin helppoa. Olisipa sellainen nappi mistä voisikin vaan painaa ja palata aikaan ennen Noelin raskautta ja terveysongelmia kun treeni kulki ja siihen oli aikaa. Siihen perustaankin pitää siis täällä tehdä työtä, ennen kuin se hyvä fiilis ja olo on taas normaali osa elämää.
En erityisemmin. Mulla on ne tiedot ja taidot kyllä omasta takaa, mitä tarvitsen saadakseni itseni kuntoon, mutta nyt ei haukata liian isoja paloja, vaan mennään pienin askelin kohti maalia. 🙂
Heippa Essi! Todellakin kiinnostaa, ruokailut ja se miten selättää herkkuhimot…itellä tuntuu olevan illat on pahimpia. Tsemppiä ja mukavaa viikonjatkoa! Oot huippu! Terkuin, Riikka-Maria
Hei Riikka-Maria! Kiva kuulla että kiinnostaa ja että jotkut muutkin siellä painii samojen onglmien kanssa 🙂 Täällä illat on myös niitä yleisiä heikkoja hetkiä, mutta niin on myös lasten päiväuniajat 😀 Kiitos, tsempit tulee varmasti tarpeeseen <3
Kiinnostaa! Todellakin! Täällä tämä ikuisuus elämäntapa remontoija ??
Ite jätin sokerin pois puoli vuotta sitten lopulta jatkuvan hiivakierteen takia, mutta siinä samalla tuli monta muuta hyvää vaikutusta, kuten muutama kilo lähti itsestään, mutta ennen kaikkea parasta on kun verensokeri ei heittelehti enää niin rajusti! Joten suosittelen jatkamaan:) Täytyy kyllä myöntää etten olisi varmaan pystynyt vauva-aikana näin radikaaliin ratkaisuun vielä, joten voit olla myös reilusti armollinen itsellesi, jos tuntuu että välillä lipsuu:) Itse ainakin olin niin väsynyt sillon, että univajeeseen kerta kaikkiaan tarvi välillä sokeria ja kofeiinia, kun ei ollut kerta mahdollisuutta oikeasti levätä, mitä olisi eniten tarvinnut. Ja mullakin oli raskausaika tosi liikkumaton, että aika hitaasti se kunnon kohotuskin eteni, enkä jaksanut ottaa paineita. Mutta kyllähän liikunta virkistää, jos vaan jaksaa siihen ryhtyä:)
Lisäisin vielä, että luulen oikeastaan, että painonpudotuksessa ratkaisevampaa on sokerin kuin rasvan määrä. Eli olet varmasti hyvällä tiellä. Ainakin mulla sokerittomuus on oikeasti ollut avain. En ole ollut ylipainoinen, mutta muutama kilo tosiaan tippui sokerin lopettamisen jälkeen ja sen jälkeen ei ole tarvinnut ollenkaan vahtia painoa tai syömisiä, vaan ne on pysynyt itsestään vaikken todellakaan ole tyyppiä joka ”ei koskaan liho”. Syön nimittäin esim. oikeata voita leivän päällä, käytän paljon oliiviöljyä, välillä kuohukermaa ym, en ole siis vältellyt rehtiä rasvaa sinänsä, mutta näitä ”transrasvoja” vain, kuten sipsejä, ranskiksia tms. Ja kiinnostaa muakin postaukset projektisi etenemisestä! Onnea matkaan:)
Innolla jään seuraamaan ja odottelemaan vinkkejä tännekin:) nyt kun on kotona vauvan 6vko kanssa niin.on.niin ihana keitellä päiväkahvit ennenkuin esikoinen tulee koulusta ja vähän salaa syödä herkkuja 😉 pikku hiljaa alkaa täälläkin kesäkuntoon projekti, itse jätän ensimmäisenä leivän vähemmälle ja sitten seuraavaksi jää vasta herkut 😀
Hei jee, kiinnostaa! Täällä sama homma, raskauskilot ei meinaa mitenkään lähteä ja vaikea lähteä liikkeelle raskauden jälkeen, varsinkin kun liitoskivut laittoivat stopin koko liikunnalle. Jään ilolla odotteleen varsinkin ruokavinkkejä ja -ideoita. Tsemppiä! Kyllä se tästä 🙂
Kiinnostaa kyllä! Mä alotin tammikuun alussa sokerittoman… arkena helpompaa kun töissä ei ehdi ajatella mutta nää viikonloput kyllä yhtä rimpuilua 😀 Tsemppiä sinne!!
Täällä juurikin kunto projekti aloitettu. 3kg lähtenyt ja vielä sen 8 kiloa pois niin olen saanu raskauskilot selätettyä. Kuopus nyt 9kk ja olen lykännyt kuntoilua edellisen asunnon tilanpuutteen vuoksi mutta lenkkeilyä olen harrastanut. Nyt on uusi ja tilavampi asunto ja on niin paljon vapauttavampi tunne liikkua. Seuraan kyllä projektiasi ja uskon että onnistut!! Tsemppiä!!