Laskettuaika oli ja meni eilen, ja täällä sitä kuitenkin mennään edelleen masun kanssa yhdessä koossa. Pikkusen rupeaa olemaan kypsä fiilis tähän odotteluun, mutta sehän taitaa kuulua vain asiaan. Mä taidan olla aikamoinen hautoja, mitä tulee raskauksiin. Meidän lapset vaan tuntuu viihtyvän tuolla masun suojissa turhankin hyvin, kun vielä ei edes oikein supistuksiakaan ole ollut. Saa nähdä huomenna neuvolassa, onko mitään muutosta tapahtunut viikossa ja aletaanko jo tsekkaamaan sitä käynnistysaikaa, mikä mulle luvattiin pelkopolilla käydessä heti lasketun jälkeen. Toisaalta fiilikset sen suhteen on tosi ristiriitaiset, sillä haluaisin myös kovasti kokea spontaanin synnytyksen ilman lääkkeellisiä käynnistysapuja… Mutta sitten toisaalta taas en myöskään halua, jaksa, enkä pysty odotella vielä kahta viikkoa ja joutua siitä huolimatta käynnistykseen. Tietysti tässä nyt on tärkeintä, että saataisiin vauva turvallisesti syliin kesti siihen sitten, päiviä tai viikkoja. Katsotaan mitä tuleva viikko tuo tullessaan!
Tässä on tullut kokeiltua jo jos jonkinlaisia metkuja, mutta ompa kyllä mennyt viimeisetkin uskot vippaskonsteihin millä voisi avittaa synnytyksen käynnistymista. Ässiä, kävelylenkkejä ja jumppapalloa on tehokäytetty, tosin akupunktio/vyöhyketerapia ehkä tekisi mieli vielä testata ensi viikolla! Löytyykö sieltä kokemuksia/suosituksia?
Henkisesti tänään on ollut vähän hankala päivä. Jotenkin olin aivan satavarma, että tää tyyppi syntyy heinävauvana, mutta nyt mennäänkin elokuuhun ja se nyt vaatii vähän totuttelua. Meille tulee heinävauvan sijaan elobeibi! Eiköhän tästä päästä kuitenkin pian yli ja nyt saan toisen lapseni kanssa yhteisen syntymäkuukauden.
Olo alkaa tosiaan fyysisellä puolella olemaan todella raskas. Yöt menee miten menee, maha painaa, närästää, kiukuttaa, itkettää, särkee selkää, väsyttää… ja mitähän kaikkea? Listaa voisin just nyt jatkaa melko pitkään, mutta mahtuu päiviin myös onnellisuusryöppyjä – sillä oonhan mä ihan superonnellinen siitä, että ihan pian meillä on pieni vauva, pikkuveli täällä meidän kanssa. Se jäbä on varmasti kaiken tän arvoinen ja vielä enemmän, mutta just siksi täällä ei enää oikein kukaan malttaisi odottaa hänen tapaamistaan! ♥
Seuraa blogiani, Facebookissa, Bloglovinissa JA Instagramissa + Snapchat: @essipieces.
Tags : fiiliksiä, raskaus, vauvajutut
Täällä ”kohtalotoverisi” x2 – tosin tämä meidän kakkonen on tänään viikon vanha eli vauva on täällä jo syntynyt. Esikoinen syntyi reilut pari vuotta sitten rv 42+O ja tämä kuopus nyt hieman aiemmin rv 40+2. Molemmat synnytykset käynnistettiin joten multa jäi tälläkin kertaa kokematta se että miten synnytys lähtee itsekseen käyntiin. Ainakin on ollut apu lähellä kun on ”saanut” odotella vauvaa syntyväksi siellä kessarilla – varsinkin kun nää kumpainenkin synnytys on päätynyt kiireelliseen sektioon. Mutta kaikkea hyvää viimeisille päiville Essi! ☺
Tsempit viime hetkiin ☺️☺️ Aina ei oo helppoa olla nainen ??
Voi tiedän ton tonteen! Sen lasketun ajan jälkeen päivät tuntuu pysähtyvän. Mutta kyllä sä silti saat sen pienen kohta syliin <3 Jos ei mitään kummempaa haittaa ei ole siitä, että odottelet siihen asti kun bebe on valmis, niin eiköhän se sieltä tule ilman käynnistystä 🙂 Mulla synnytys käynnistyi viimeksi spontaanisti 42+0, joten selvisin just käynnistykseltä. Vielä ei käynnistys kohtalo pelota tässä raskaudessa ja olen jo asennoitunut siihen, että taas mennään reilusti yli 😀 Saa nähdä miten asennoitunut oon sitten kun oikeasti mennään yli 😀
Tiedän niin ton sun fiiliksen. Meidän bebe syntyi viime viikolla rv 41+2 ja olin jotenkin ajatellut ettei niin pitkälle menis ku esikoinen syntyi ennen laskettua. Olin kyllä niin kypsänä ja kokeilin kaikki. En tiedä sitten oliko akupunktiosta oikeasti apua, mutta kokeilin sitä viime tiistaina ja sitten ke-to yönä alkoi supistelut. Ennen sitä ei ollut minkäönlaisia merkkejä ilmassa ja aloin jo olla epätoivoinen onko meille edes mitään vauvaaa tulossa.
Tsemppistö loppumetreille ja toivotaan et vauva päättäisi tulla jo vaikka tänään. Eihän sitä koskaan tiedä. 🙂
Akupunktiolla saa supistuksia aikaan kipeitäkin, mutta itselläni kyllä lopahti aika nopeasti. Mulla supisteli ennen synnytystä kolme viikkoa, mut silti vauva syntyi 10 päivää lasketusta. Ja käynnistystä ei kannata pelätä.mun toinen raskaus käynnistettiin ja tuli vain yksi kipeä supistus nopean synnytyksen aikana. Käynnistetty synnytys on toki rajumpi, mutta eipä tarvi kauaa kärsiä ?
Noi on noita pitkiä päiviä. Täytyy kyllä sanoa, että vielä tuskaisempaa se on silloin, kun supistelee jatkuvasti eikä ne saa mitään aikaan. Kuluttaa voimat jo ennen synnytystä tehjokkaasti. Mulla käynyt kummallakin niin… siis että säännöllisiä supistuksia vaan tulee ja tulee, eivät vielä intensiteetiltään ole sellaisia kuin ne varsinaiset sitten ovat, mutta pitävät kyllä hereillä öisin ja antavat turhaa toivoa. Että todella todella turhauttavaa on sekin, ja voimia syö kovasti. Itsellä synnytykset on olleet tuon ominaisuuden takia niin kuluttavia, ja oonkin kadehtinut niitä, joilla sitten alkaessaan lähtee heti toden teolla käyntiin. Puolensa kaikella siis.
Moikka, mulla tehos chili ruoka ? kyllä lähti syntymään!
Vyöhykrterapiaa antoi neuvolassa minulle laskettuna aikana neuvolantäti joka myös toimii kätilönä ja on opiskellut vyöhyketerapiaa, TOIMII! Supistukset alko heti, sitten sai levätä muutaman tunnin ja yöllä tuli lähtö! 🙂
hei kannattaa kokeilla!! koska nämä oikeasti toimivat kun painaa oikeita kohtia =)
Itsellänikin tuli toisen lapsen kohdalla kokeiltua jos minkänäköistä niksiä että olis synnytys käynnistynyt, pesin ikkunoita ja mattoja, siivosin minkä kerkesin ja ravasin rappusia. Vaan ei toiminut, lopulta päätin että nyt vaan rentoudun joten menin saunaan ja söin purkillisen jäätelöä. (En siis syönyt saunassa sitä jäätelöä ?) ja vauva syntyi seuraavana yönä ?
Mä niin tiedän sun tunteet! Esikoinen syntyi rv 42+2 pitkän neljän päivän käynnistelyn lopputuloksena. Kävin myös pelkopolilla toisessa raskaudessa nimenomaan käynnistyspelon takia… Niinhän siinä sitten kävi, että tämä toinenkin piti käynnistää rv 40+3, mutta toinen käynnistys sujui täydellisesti ja voin jopa sanoa synnytyksen olleen helppo! ? Varsinaiseksi kestoksi merkattiin 4 h ja ponnistusta 5 min! Tämän mahdollisti täydellisesti ajoitettu spinaali, 2 h ennen vauvan syntymää. Kätilö todellakin osasi hommansa! ❤️
Meidän vauva syntyi siis viime la ja nyt ekaa iltaa kotona nelihenkisenä perheenä! ❤️ Tämäniltaiset lasten nukutukset olisivatkin sitten kokonaan toinen tarina, joten koitahan vielä nauttia loppuajasta! ?
Mä elän näin kaksi vuotta susta jäljessä tätä samaa aikaa. Nyt 41+2, mutta silti oon tosi luottavaisin fiiliksin, että tää babe tulee täältä all natural ulos. Yliaikaiskontrolli ens ma, mutta en aio kyllä silloin käynnistää synnytystä, ellei siihen ole hengenvaaraa. Semmoisia ajatuksia tänne..
Yst. Pinja Mitrovitch
http://www.pinaycoco.fi